Lue Touchpointin perustajajäsen Outi Luukon kirjoitus Touchpointin perustamisen missiosta.

”Kestävyys”, taikasana onnistumiseen vai perusedellytys terveeseen tekstiiliteollisuuteen

Maailma muuttuu – no sh*t, Sherlock! Vaan kuinka totta tämä tekstiiliteollisuuden osalta onkaan! Ala on käynyt läpi lähestulkoon kumouksellisen kyseenalaistamisvaiheen – eikä syyttä. Vanhat, totutut toimintamallit ovat vähintäänkin matkalla romukoppaan, uuden taikasanan ”kestävyys” määritellessä uusia normeja ja tavoitteita globaalisti tunnistettujen ongelmien selättämiseksi. Kaikille tämä ei ole helppo rasti, mitä syvemmältä suosta yritetään kaivaa nenää pinnan päälle, sitä vaikeampaa on adaptoida ”kestävyys” aidosti osaksi liiketoimintaa. Ja ensinolisi hyvä ymmärtää mitä tuo nykyisin laajalti viljelty ”kestävyys”-taikasana pitää sisällään ja kuinka tuoda se konkretian tasolle – eli miten sopeuttaa tavoitteet ja toiminta uusiin vaat(t)eisiin.

‍

Touchpoint perustettiin 2008 tuottamaan yritysasiakkaiden tarpeisiin aiempaa ekologisempia työvaatteita. Kestävyysperiaate ohjasi alkavan yrityksen toimintaa jo lähtöruudusta ja tuohon aikaan idealistisena ajatuksena oli tekstiilituotannon ”vastuullistaminen”. Sana, jota jouduttiin tuolloin vastaanottajille selittämään ja perustelemaan. Huh, jos tuolloin olisi ymmärtänyt kuinka pakkasen puolelta tuo kehitysmatka lähtikään käyntiin…. Ekologisuuden näkökulmasta markkina näyttäytyi ulottuvuuksiltaan yhtä litteänä kuin Homeroksen maapallo.

Ei ollut paljoa muuta rakennusaineena kuin into ja intohimo kurkottaa kohti jotain, jolla olisi vaikuttavuutta ja joka vastaisi asiakasrajapinnan alla tunnistettavaan kutinaan. Yrityksissä virinnyt keskustelu vastuullisuudesta, (sis. eettisyyden,ekologisuuden ja kierrättämisen - ja tovia myöhemmin myös kierrätettävyyden) muuttui kutinasta kuumotukseksi. Ihon alla kytikin varsinainen kutiseva rokko tai vyöruusu, joka muutamassa vuodessa sai lisää äänenpainoa kestävyys-jargonian raamittaessa muutostavoitteita yritysten päätöksentekijöiden keskuudessa. Kutinaan vaan ei silloin ollut - eikä edelleenkään ole - juuri muuta lääkettä kuin määrätietoinen tekeminen ja vastuun kantaminen tehdyistä valinnoista.

Touchpointin prinsiippeinä on lähtökohtaisesti ollut työvaatteen käyttömukavuus, funktionaalisuus ja huollettavuus, tuotteiden laatu ja pitkä elinkaari, jonka päättyessä huomioidaan vielä kierrätettävyys, jolla varmistetaan korkealaatuisten materiaalien säilyminen kierrossa. Tinkimättömyys valinnoissa ja pyrkimys kehittää omaa (ja samalla koko alan) toimintaa, vaikuttamistyö ja sidosryhmien haastaminen samalle polulle ovat luoneet yhtiöstä sen mitä se tänä päivänä edustaa; Touchpoint on edelläkävijäyritys, joka tuo asiakkailleen kokonaistaloudellisen työvaateratkaisun, jossa vastuullisuus on kaikilta osa-alueilta huomioituna.

Touchpoint on edelläkävijänä haastanut omia, koko alalle yleisiä normeja ja malleja, ja näin pystynyt yhdessä asiaan sitoutuneiden asiakkaiden kanssa nostamaan toimintojaan tasolle, jotka monessa muussa yrityksessä ovat vasta visiointiasteella. Taustatöitä on tehty pureutumalla inhorealistisella otteella faktoihin siitä, mistä vastuullisen työvaatteen elementit muodostuvat ja jatkamalla sitä aina myös läpinäkyvään raportointiin. Konkreettisina tuloksina ovat asiakkaiden tarpeista johdetut mallistokokonaisuudet, joissa elinkaariajattelu ulottuu suunnittelusta ja hankintaketjusta kiertotalouden toteutumiseen. Materiaalistrategian ytimessä ja markkinamuutosta ennakoiden on jo alusta alkaen ollut kierrätysmateriaalien lisääminen mallistoihin, eli kankaat ja materiaalit, joissa on käytetty kierrätettyä raaka-ainetta. Työvaatealalla tarjonta oli suppeaa - käytännössä vain kierrätyspullo(pet)-materiaaliin perustuvaa - ja valmistajien reagointi hidasta, joten Touchpoint ottanut asiassa markkinaseurailun sijaan veturin roolia. Iso askel otettiin osallistumalla Resterin, Pohjois-Europpan suurimman tekstiilien kiertotalouslaitoksen, perustamiseen. Eikä siinä vielä kaikki; tarina jatkui kehittämällä verkoston kanssa Retouch – kangas, jossa käytetty kierrätysraaka-aine on kierrätetty suljetun kierron keinoin. Tämäkin ”ekoteko”vei kehittelystä lopputuotteeseen useita vuosia, mutta nyt voidaan vilpittömästi sanoa, että kierrätysmateriaalin käyttö vaativissa työvaatteissa on todistetusti toimivaa. Vasta-argumentit voi lukea laiskan toimijan mantroiksi.

Näiden Touchpointin edustamien peruspilareiden voisi samalla todeta vastaavan koko lailla käynnissä olevan EU:n tekstiilistrategian uudistustyön sisältöä, jonka vaikutuksia monet alan toimijat pohtivat huolen sekaisin tuntein. Touchpointille näihin tuleviin haasteisiin vastaaminen ei tarkoita pelkästään säätelyn ja asetusten huomioimista, vaan proaktiivista tekemistä ja vaikuttamista.  Ei siis pelkkiä puheita, vaan omalla esimerkillä vahvoja tekoja ja riskin kantamista muutoksen aikaan saamiseksi.

Strategiat tulee usein integroitua astetta korkealentoisempaan muotoon, joilla tavoitellaan sitä taikasanaa ”kestävyys”. Kyse ei kuitenkaan ole siitä, että nostamalla kanin hatusta hommasta selviäisi kuivin jaloin, vaan yksinkertaisesti on kysymys terveestä toimintamallista ja maalaisjärjen käytöstä, joilla varmistetaan koko alan optimointi niin määrällisesti kuin laadullisesti (huonoista materiaaleista ei priimaa pukkaa),hukkatuotannon välttäminen ja materiaalien jatkuvuus kierrossa, sekä toisaalta ennen kaikkea tekstiilien käyttäjille taataan tuoteturvallisuus.

‍

Tätä kirjoittaessani on juuri tullut uutisointi, että EU-komissio on 19.2.2025 vienyt läpi päätöksen tekstiilien tuottajavastuundirektiivin muutoksesta. Direktiivin voimaan tulo vaatii vielä muutaman virallisen portaan, mutta pitkän työn ja lobbaamisen vaatinut maali häämöttää. Päätöksillä tulee olemaan pitkäkantoiset seuraukset, jotka toivottavasti suitsivat tekstiiliteollisuutta kokonaisuudessaan uusille, toivotusti terveemmille urille.

”17 vuotta takana, elämä edessä”, näin toteaisi lukiolaisnuori valmistautuessaan YO-kirjoituksiin. Toivottavasti voimme Touchpointin elävän esimerkin myötä todistaa tämän muutosvision toteutuvan ja tekstiilialan näkevän uuden kukoistuksen, sekä mahdollisuuden terveeseen ja kannattavaan liiketoimintaan – kestävyyden ehdoilla. Ei tekoälykään aikanaan lähtökuopissa ollessaan saanut juurikaan tuulta siipien alle, vaan kuinka kävikään… Tänään globaalisti tunnetuin ja käytetyin kirjainpari lienee AI.”AI-AI-AI!”, olkoon se iloinen kannustushuuto tekstiiliteollisuuden muutoksen läpiviennille!

OL,21.2.2025

‍

‍

‍